Suomen aseviennin kehitys
Asevienti Lähi-itään kasvaa vinhaa vauhtia, ja Suomi luonnollisesti haluaa oman osuutensa isosta kakusta. Puolustusministeriö myönsi puolentoista vuoden aikana suomalaisyrityksille 50 aseiden vientilupaa Lähi-idän maihin. Viennin kohteina olevia Lähi-idän maita ovat muun muassa Jordania, Israel, Libanon, Afganistan, Syyria, Turkki, Irak, Iran, Jemen ja Arabiemiirikuntien liitto muutamia mainitaksemme. Tärkeänä vientimaana voidaan mainita myös Kypros, johon Suomi lähetti rauhanturvaajia jo huhtikuussa 1964. Aseiden vienti Lähi-itään on myös euromääräisesti moninkertaistunut viime vuosien aikana, ja vienti jatkunee vilkkaana myös lähivuosina. Päänavauksena Lähi-itään suuntautuvassa asevienninissä voidaan pitää Patrian myymiä 36 Saudi-Arabiaan myytyä NEMO-kranaatinheitinjärjestelmää vuonna 2011. Kyseistä asekauppaa voidaan pitää yhtenä Suomen aseviennin historian suurimmista kaupoista. Kyseinen kauppa kertoo selkeästi, miksi Saudi-Arabia on ollut Suomen aseviennin tärkeitä kohdemaita, sillä Suomi oli tilastossa toisena heti Ruotsin jälkeen vuonna 2014.
Asevienti on pahimmillaan veristä bisnestä, vai onko?
Suomi vie sotatuotteita nyt eniten Lähi-itään. Tarkemmin asiaa tutkittaessa Suomen Lähi-itään suuntautuva asekauppa on kuitenkin maailmanlaajuisessa mittakaavassa aivan nappikauppaa. Sarkastisesti ajatellen voidaan todeta, että koko Lähi-itä tarvitsee päivittäin paljon aseita. Yksilöt Lähi-idässä tarvitsevat terveydenhuoltoa, ruokaa vaatteita, yksinkertaisesti sanottuna rahaa ja mahdollisuuden normaaliin elämään. Aseiden vienti on tuottavaa bisnestä, sillä sotakalustoa tuhoutuu käytössä päivittäin. Aseiden vientiä on viime vuosina arvosteltu varsinkin maissa, joissa ihmisoikeusasiat ovat huonolla mallilla. Aseteollisuus on jatkuvasti etsinyt uusia markkinoita ja samanaikaisesti useimmat EU-maat ovat jatkuvasti vähentäneet asetuontiaan. Suomen aseviennin kohteena on myös Afrikka, varsinkin sen merkittävä eteläpuolinen väestönosa. Saharan eteläpuolinen Afrikka on itse asiassa kivunnut todella merkittävimmäksi alueeksi, sillä Etelä-Afrikkaan viedään runsaasti erityisesti panssariajoneuvoja. Hallituksen siunauksella Suomi myy tarkka-ampujien kivääreitä Lähi-itään kuten monille Jemenin sotaan osallistuville arabimaille. Voidaankin kysyä, saneleeko maailmassa sittenkin eniten raha, joka selkeästi tavoitteena kiilaa maailmanrauhan edelle. Nykyinen hallitus on myöntänyt lupia aseiden vientiin Lähi-idän lisäksi, myös Keski-Aasian tunnettuihin ja julmiin diktatuureihin.
Voiko asevienti Lähi-itään olla rauhanomaista?
Voidaanko aseilla edistää maailmanrauhaa? Kysymys, johon ei ole saatu tyhjentävää vastausta. Asekauppa on erittäin kukoistavaa, ja Suomi kertoo myyvänsä aseita vain puolustustarkoituksiin. Saudi-Arabia sotii Jemenin huthi-kapinallisia vastaan, ja Suomen asevientiä pidetään maailmalla yleisesti erittäin kiistanalaisena. Epäillään, että aseita käytetään siviilejä eli normaaleja kansalaisia vastaan. Maailmalla aseiden rauhanomaiseen vientiin ei uskota, sillä Lähi-idässä on jatkuvasti monia kansainvälisiä konflikteja, joten alueella asuvista ihmisistä on tullut eläviä koekaniineja aseteollisuudelle. Ihmisiä kuolee ja haavoittuu, mutta sotien myötävaikutuksella läntinen aseteollisuus saa myytyä varastonsa tyhjiksi. Vuosia kestäneellä aseiden viennillä on ollut kiistämätön rooli monissa ihmiskunnan kriiseissä ja sodissa. Sodat ovat jatkuvasti niin tuottoisaa bisnestä, että yritykset kaikkialla kehottavat yksittäisiä valtioita kasvattamaan puolustusmäärärahojaan. Toisin kuin yleisesti siis luullaan, puolustusmäärärahoja ei nosteta maan oman turvallisuuden takaamiseksi, vaan taustalla vaikuttaa suuri bisnes. Suuryritysten liikevoitto kasvaa, ja isot asefirmat ovat vuodesta toiseen varmoja sijoituskohteita. On epäilty, että osa avustuslähetyksistä ovat oikeasti olleet laittomia asekuljetuksia sotiville tai kansanryhmille. Monet muistavat, että suurvallat jakoivat uudestaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtioiden rajat ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jossa yhtenä sivuvaikutuksena ovat olleet jatkuvat sodat ja kriisit.
